Patricia Brügger Korkor
Zinzino Independent Partner
Tervetuloa! Olen itsenäinen konsulttisi opastamassa sinua terveysmatkallasi.
Lasten terveys, kasvu ja kehitys
Jokainen lasten terveyden osa-alue voi vaikuttaa lapsen kasvuun ja kehitykseen pitkällä aikavälillä. Kyllä, lapsen terveyteen kohdistuvia stressitekijöitä on olemassa. Hyviä esimerkkejä ovat helle ja ilmansaasteet – ne molemmat tuovat haasteita vanhemmille heidän toivoessaan lastensa pysyvän terveinä, ja ne molemmat voivat vaarantaa lapsen kasvun ja kehityksen.
Ravitsemus ja lasten kehitys
Ravitsemus on ratkaiseva tekijä lapsen kehityksessä; se suojaa ja hoivaa lasta stressitekijöitä vastaan taisteltaessa. Hyvä ravitsemus auttaa lapsia saamaan vahvan immuunijärjestelmän – näin he voivat nauttia kaikesta liikkumisesta ja sosiaalisista ärsykkeistä. Huolellisesti valittu lapsen kehityksen huomioiva ravitsemus on välttämätöntä lapsen terveydelle, jotta lapsi saisi energiaa keskittymiseen ja luovuuteen.
Miksi ravitsemus on tärkeää lapsen kehitykselle?
Lasten ravitsemuksellinen kehitys on tärkeää heidän kasvulleen ja kokonaiskehitykselleen, sillä se luo perustan kehon terveydelle ja henkiselle hyvinvoinnille aikuisuutta varten. Lapsen ruokavalio – yhdessä ruoan ravintoarvojen kanssa – vaikuttaa heidän energiatasoihinsa ja sitä kautta suoraan myös heidän kykyynsä urheilla, käydä koulua sekä osallistua koulun ulkopuoliseen toimintaan. Lapsen kehityksen jokainen osa-alue – mukaan lukien lapsen ravitsemus sekä heidän kehonsa kehitys – myötävaikuttaa useisiin erilaisiin lapsen terveyteen liittyviin seikkoihin.
Aivojen kehityksen vaiheet ja virstanpylväät
Lapsen aivot kehittyvät vaiheissa, ja kuhunkin virstanpylvääseen liittyy jollekin uudelle, taitoja tai itsenäisyyttä koskevalle tasolle pääsy. Aivot auttavat vauvaa istumaan heidän lihastensa ja koordinaationsa kehittyessä. Kun vauvat alkavat jokellella ja kommunikoida, heidän aivojensa kehityksen myötä he alkavat ymmärtää eleitä ja ääniä. Pikkulapsen aivot ovat niin kehittyneet, että he pystyvät kävelemään, kiipeämään ja jopa tanssimaan. Jotkut piirtävät ja oppivat tekemään taidetta. Kouluiässä lapsen motoriset taidot osoittavat edistynyttä aivojen kehitystä, ja lapsi pystyy urheilemaan ja alkaa pukea itse vaatteitaan. Saavuttamalla näitä virstanpylväitä lapsen aivot kehittävät tietoisuutta heidän jatkaessa itsensä ja heitä ympäröivän maailman ymmärtämistä aivojen jokaisessa kehitysvaiheessa.
Ravitsemus terveiden aivojen kehityksen tukena
Vanhemmat miettivät lapsen aivojen kehityksen jokaisessa vaiheessa, miksi lapsen ravitsemus on tärkeää, ja miten lapsen aivoja voi auttaa saavuttamaan kunkin uuden ilmaisu- ja koordinaatiotason. Lapset käyttävät kehonsa jokaista solua uusien taitojen oppimiseen. Selkeillä ravitsemusta koskevilla ratkaisuilla vanhemmat vaikuttavat aktiivisesti lapsensa terveyteen – erityisesti lapsen aivojen kehittymiseen. Lasten himoitsemat ruoat – täynnä sokeria olevat makeiset tai paistetut mutta tyydytystä tuovat hiilihydraatit – voivat vaikuttaa paljon lapsen ravinteiden saantiin. Huonot ravintoarvot kuitenkin tarkoittavat, että lapsen energia väistämättä hiipuu alun sokeripiikin jälkeen. Jalostettujen ruokien kehossa stimuloimiin äkillisiin nousuihin ja laskuihin sopeutumisen sijaan hyvät ravintoaineet tukevat aivojen kehitystä tasaisesti sekä vahvistavat niitä kehittämällä kestävät ja terveet aivot. Vuosia huippusuorituksen saavuttamiseen käyttävien ammattilaisurheilijoiden tavoin lapsen aivojen kehityksen huomioon ottava hyvä ravitsemus auttaa pitkällä aikavälillä varmistamaan aivojen ihanteellisen vahvuuden.
Näön kehittyminen varhaislapsuudessa
Miten aivojen terveen kehityksen potentiaalia voidaan hyödyntää parhaiten? Huonot tavat varhaislapsuudessa saattavat estää lapsen näön kehittymistä. Lapset tarvitsevat terveen näkökyvyn, jotta he pystyisivät suunnistamaan tietopohjaisessa ja fyysisessä maailmassa. Kun näyttöjä on joka puolella – ja kiusaus katsella pitkiä aikoja on aina läsnä – näön rasittamista on vaikeaa välttää, ja se muodostaa näin uhan lapsen terveydelle. Lyhyesti sanottuna – mitä pitempään aivojen tervettä kehitystä ja näön terveyttä suojellaan lapsuudessa ärsykkeiden tulvalta sekä rasitukselta, sitä parempi. Tämän tuloksena lapsen näkökyky pysyy vankkana koko lapsuuden ja pitkälle aikuisikäänkin.
Miten lapsen ravinto auttaa silmien ja näön kehittymisessä
Miten lapsen ravitsemuksellinen kehitys voi siis auttaa lapsen näkökykyä? C- ja E-vitamiinit edistävät silmien kudoksen palautumista ja ne voivat estää infektioita. Omega-3-rasvahapot estävät mahdollisesti epämiellyttävää silmien kuivumista. A-vitamiini auttaa suojaamaan silmien kuivumiselta ja hämäräsokeudelta. Koska ylipaino ja hypertensio on yhdistetty näköön liittyviin sairauksiin lapsilla, ravitsemuksellinen kehitys voi auttaa ehkäisemään näitä ongelmia ja jopa edistää lapsen näön ja aivojen kehittymistä. Hedelmät, kasvikset ja yksinkertaiset proteiinit ovat tärkeitä lapsen ravitsemuksellisen kehityksen lähteitä, mutta monet lapset välttelevät kalan syöntiä. Kala on omega-3-rasvahappojen päälähde, joten Zinzinon BalanceOil Tutti Frutti on helppo ja hyvänmakuinen valinta lapsen näön kehittymisen tueksi1. Ottaen huomioon kaiken lapsen hyvinvoinnin tueksi tarvittavan on helpottavaa tietää, että Omega-3 BalanceOil -ravintolisän Tutti Frutti -maussa on kaikki lapsen näön kehitykselle välttämättömät ravintoaineet.
Vaikka lapsen hyvään terveyteen ja aivojen kehitykseen liittyykin paljon haasteita, lapsen kehityksen tarvitseman riittävän ravitsemuksen tueksi löytyy oikeita resursseja. Aivot ja keho ovat yhteydessä toisiinsa; lapsen kasvu, kehitys ja hyvinvointi ovat kaikki olennaisia lapsen yleisterveydelle. Lapsen riittävän ravitsemuksen varmistaminen nyt tuo mukanaan pitkään kestäviä hyötyjä, jotka eivät ehdy. BalanceOil Tutti Frutti ojentaa auttavan käden vanhemmille heidän pyrkiessään varmistamaan lapsensa aivojen kehityksen2 sekä fyysisen3 ja näön kokonaiskehityksen4 tapahtuvan terveimmällä mahdollisella tavalla.
1. EFSA, Docosahexaenoic acid (DHA
Volgens de Europese Autoriteit voor voedselveiligheid (EFSA) draagt de inname door de moeder van docosahexaeenzuur (DHA) bij aan de normale ontwikkeling van de hersenen van de foetus en zuigelingen die borstvoeding krijgen, in art.14(1)(b) – EG-verordening inzake voedings- en gezondheidsclaims. Informatie moet worden verstrekt aan zwangere vrouwen en vrouwen die borstvoeding geven, dat het positieve effect wordt verkregen met een dagelijkse inname van 200 mg DHA naast de aanbevolen dagelijkse inname voor Omega-3-vetzuren voor volwassenen, dat wil zeggen 250 mg DHA en EPA. De claim mag alleen worden gebruikt voor voedsel dat een dagelijkse inname biedt van ten minste 200 mg DHA.
2. EFSA, Essential fatty acids
Volgens de Europese Autoriteit voor voedselveiligheid (EFSA) zijn essentiële vetzuren nodig voor een normale groei en ontwikkeling bij kinderen, in art.14(1)(b) – EG-verordening inzake voedings- en gezondheidsclaims. Informatie aan de consument dat het gunstige effect wordt verkregen door een dagelijkse inname van 2 g α-linolzuur (ALA) en een dagelijkse inname van 10 g van linolzuur (LA).
3. DHA contributes to the maintenance of normal vision
DHA draagt bij tot de instandhouding van een normaal gezichtsvermogen. De claim mag alleen worden gebruikt voor voedsel dat ten minste 40 mg DHA per 100 g en per 100 kcal bevat. Om de claim te dragen, moet informatie worden verstrekt aan de consument dat het positieve effect wordt verkregen met een dagelijkse inname van 250 mg DHA. Inname van docosahexaeenzuur (DHA) draagt bij aan de normale visuele ontwikkeling van zuigelingen tot 12 maanden. Informatie moet worden verstrekt aan de consument dat het positieve effect wordt verkregen met een dagelijkse inname van 100 mg DHA. Wanneer de claim wordt gebruikt voor opvolgzuigelingenvoeding moet het voedsel ten minste 0,3% van de totale vetzuren zoals DHA bevatten.
4. EFSA, Docosahexaenoic acid (DHA) maternal intake contributes to the normal brain development of the foetus
Volgens de Europese Autoriteit voor voedselveiligheid (EFSA) draagt de inname door de moeder van docosahexaeenzuur (DHA) bij aan de normale ontwikkeling van de hersenen van de foetus en zuigelingen die borstvoeding krijgen, in art.14(1)(b) – EG-verordening inzake voedings- en gezondheidsclaims. Informatie moet worden verstrekt aan zwangere vrouwen en vrouwen die borstvoeding geven, dat het positieve effect wordt verkregen met een dagelijkse inname van 200 mg DHA naast de aanbevolen dagelijkse inname voor Omega-3-vetzuren voor volwassenen, dat wil zeggen 250 mg DHA en EPA. De claim mag alleen worden gebruikt voor voedsel dat een dagelijkse inname biedt van ten minste 200 mg DHA.
Jaa tämä sivu
Tai kopioi linkki